perjantai 16. maaliskuuta 2012

Kaisan ekopaasto - Luopuminen

Aamulla paistoi aurinko. Helsingin rannat aukeavat jo ja Katajanokan rakkauden sillalta näkyi jäälauttoja. Työmatkalla poikkesin hakemassa mukaani cappuccinon, jonka maitovaahtoon taitava kahvilanpitäjä piirsi sydänkuvion.

Elämäni on täynnä pieniä hienoja hetkiä, joita voi luokitella epäekologisiksi. Pahvimukeja, autolla ajamista, meikkaamista, ruuan haaskaamista, juuston syömistä.

Toisaalta moni asia elämässäni on kohdallaan ekologisesti katsottuna. Käytän julkista liikennettä, en syö lihaa, vaatteet hankin yleensä kierrätettyinä.

Jeesuksella oli ajatus, joka kuului suunnilleen näin. Ovatko säännöt ihmistä varten vai ihminen sääntöjä varten. Ekoasioissa se tulee usein mieleen. Jos jokaista tietämäänsä epäekologista asiaa välttäisi, voisi siitä tehdä elämäntehtävän. Se on ankaraa. Monet pienet, mutta tärkeät asiat saavat silloin jäädä.

Se toinen puoli Jeesuksen ajatuksesta taas sanoo, että ihminen tarvitsee rajoituksia, muuten mikään ei tunnu miltään. Paastonaika on ryhdistäytymistä rajoissa, tavalla tai toisella.

Luopuminen, vaikka suihkukäyntien rajoittaminen, muistuttaa kuinka täyteläistä elämä on, kuinka ihanaa on vaikkapa arkinen lämmin suihku. Karsimalla ja pienellä kilvoitusharjoituksella monesta tavallisesta asiasta saa elämäänsä juhlan tuntua.


Kaisa Tanttu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti