Sähköä harakoille

Esitän yksinkertaisia keinoja säästää jopa satoja euroja vuodessa. Parasta on, että säästöjen tekemiseksi sinun ei tarvitse luopua mistään. Siinä sivussa tulet vielä säästäneeksi luonnonvaroja.

Olemme seitsemän hengen perheessämme, ainakin me aikuiset, panneet merkille suurehkoilta tuntuvat sähkölaskut. Mistä summat oikein kertyvät?! Lamput on vaihdettu energiaa säästäviin, ja valoja on yritetty muistaa sammutella turhaan palamasta.

Saatuamme tässä eräänä päivänä viimein käsiimme energiamittarin päätimme tehdä kattavan kartoituksen kotimme sähkölaitteiden energiankulutuksesta. Idea mittaamisesta oli jo pidemmän aikaa muhinut mielissämme, ei vähiten pakastimemme takia, jonka lämpötila on ollut jumiutuneena -30°C:een.

Kuvaaja: Eino Ervasti
Lähde: YHAn kuvapankki

Salakavalia kuluja

Yllätyksemme oli suuri, kun meille valkeni, miten paljon sähköä meillä kuluu “sammutettuihin” laitteisiin, laitteiden valmiustiloihin sekä turhaan päällä pidettäviin laitteisiin. Pienistäkin kuluista syntyy iso summa vuoden mittaan. Esimerkiksi ADSL-modeemin, verkkolaitteiden sekä verkkolevyjen ympärivuorokautisen päällä pitämisen kustannukset vuodessa ovat olleet meillä sadan euron luokkaa.

Makuuhuoneemme lähes käyttämättöminä nököttäneet stereot ovat 12 watin haamukulutuksellaan maksaneet meille vuodessa 16 euroa. Toisten stereoidemme pitäminen valmiustilassa keittiössä taas on maksanut meille vuodessa 32 €. Jääkaapin kulutukseen menee arviolta 44 € vuodessa, tosin tähän ei juurikaan voi vaikuttaa muuten kuin välttämällä turhaa jääkaapin oven aukaisemista ja auki pitämistä. Kulutus nimittäin kasvaa jokaisen avaamisen jälkeen tovin ajaksi moninkertaisesti.

Säästöä keittiössä

Termoskahvinkeitin ei tuhlaa energiaa kahvin lämpimänä pitämiseen. Se valmistaa kahvin kahdelle vajaassa seitsemässä minuutissa 940 watin teholla. Kahdesti päivässä kahvia juomalla tästä kertyy vuodessa 7 euroa. Leivänpaahdin taas toimii peräti 1230 watin teholla 20 sekunnin ajan kerrallaan. Jos paahdin isohkossa perheessä laitetaan päälle 14 kertaa päivässä, tästä tulee vuodessa vajaan 20 euron sähkömaksu. Kannattaisi siis paahtaa mahdollisimman monen leivät yhdellä paahdolla, kun paahtimessa olisi tilaakin.

Pakastin oli odotetusti suurin yksittäinen sähköntuhlaajamme 112 €:n vuosikuluillaan. Kylmälaitteiden kunnossa pitäminen, korjaus ja sähköä säästäviin laitteisiin sijoittaminen maksaa siis itsensä pitemmän päälle takaisin.

Viihdettä harakoille

Kodin viihdekeskuksen kaikki laitteet kannattaa kytkeä kytkimelliseen jatkojohtoon, jotta ne saa sammutettua kunnolla aina, kun ne eivät ole käytössä. Päälle jätettyinä, tai niin sanotussa virransäästötilassa, niistä kertyy nopeasti iso kulu vuositasolla. Virransäästötilat eivät aina pienennä laitteen kulutusta nimeksikään. Jos esimerkiksi meidän viihdelaitteemme olisivat aina päällä, tulisi tästä vuodessa yli sadan euron summa.

Digiboksinkaan ei tarvitse olla päällä jatkuvasti. Pelkästään sen päällä pitämisestä voi vuodessa kertyä yli 20 euron maksu, tyhjästä. Lisäksi, laitteet, joita ei tarvitse joka kerta, kannattaa laittaa toisen virtakytkimen taakse, jotteivät ne turhaan kuluta sähköä muita laitteita käyttäessä. Esimerkiksi meillä VHS-nauhuriin tuli virta turhaan aina myös DVD-videoita katsottaessa.

Nykyään pelikonsoli DVD:iden katseluun on toisen kytkimen takana, jotta se ei kytkeytyisi valmiustilaan aina TV:tä katsoessa. Toisesta pelikonsolista on virtajohto irti, koska se on harvemmin käytössä. DVD-soitin saattaisi olla virtapihimpi, ja sitä myötä edullisempi, laite videoiden katseluun, mutta jatkuvasti uusien DVD-soittimien hankkiminen nopeasti rikkoutuvien tilalle ei sekään varsinaisesti säästä rahaa eikä luontoa.

Ei kannata ampua kärpästä tykillä

Tietokoneita oheislaitteineen ei kannata pitää päällä turhanpanttina. Ne ovat tehosyöpöimpiä laitteita viihdelaitteistojen rinnalla. Sammuttaminenkaan ei kuitenkaan riitä, sillä useat laitteet vievät kymmenestä viiteentoista wattia, jos ei lisäksi kytke sähköä pois virtalähteen tai jatkojohdon kytkimestä.

Energiankulutuksessa on suuria eroja. Tietokonelaitteisto voi viedä esimerkiksi leffaa pyörittäessään jopa 190 wattia. Yksi pöytäkonelaitteistoistamme vie tavallisesti päällä ollessaan 167 wattia, toinen 90 wattia ja kolmas 106 wattia. Miniläppäri vie verkkoon kytkettynä 53 wattia, kun taas vanhempi läppärimme, joka toimii enää ilman akkua, vie vain 35 wattia. Vanhoista koneista ei siis välttämättä kannata luopua, sillä ne voivat palvella hyvin vielä esimerkiksi nettipäätteenä. Työkannettavan kulutus oli mittaamistamme pienin 28 watin kulutuksellaan. Ei kannata käyttää turhan tehokasta laitetta, jos yksinkertaisempi riittää yhtä hyvin. Säästöä voi syntyä paljon. Me esimerkiksi vaihdoimme lasten käyttöön pöytäkoneen tilalle vanhan kannettavan, joka ajaa asian vähintään yhtä hyvin.

Näyttölaitteiden kulutuksissa on samoin isoja eroja. Vanha 14 tuumainen pelikonsoliin kytketty putkitelevisiomme kulutti 53 wattia. Uudemmat litteät näytöt kuluttavat yleensä huomattavasti vähemmän. Meidän käytössä oleviemme litteiden näyttöjen kulutusteho vaihteli noin kymmenestä watista reiluun kahteenkymmeneen wattiin. Isoin näyttömme on 24 tuumainen. Isommat näytöt saattavat toki kuluttaa enemmän, ja eri näyttötekniikoiden sähkönkulutuksessa on myös merkittäviä eroja.

Irti verkosta, edes yöksi

Kotimme nettiyhteys hoituu ADSL-modeemin avulla, josta olemme jakaneet nettiyhteyden jopa neljälle tietokoneelle ja muille laitteille. Samaan verkkoon on kytketty myös verkkolevyjä sekä tulostin. Kun näistäkin monet ovat olleet jatkuvasti päällä, on tästä kertynyt vuodessa mittava menoerä. Satunnaista miniläppärin käyttöä ja älypuhelimia varten pystytetty langaton verkkokin on hoitunut turhaan erillisen WLAN-reitittimen avulla, vaikka ADSL-modeemikin on tarjonnut omaa langatonta verkkoaan, lähinnä opportunistisille naapureille. Näiden kotiverkkovirityksien pitäminen päällä vuorokauden ympäri on maksanut meille noin sata euroa vuodessa!

ADSL-modeemin sekä jokaisen ylimääräisen verkkolaitteen tai verkkolevyn jatkuvasti päällä pitäminen voi maksaa vuodessa jopa 14 euroa per laite. Kannattaa siis miettiä, onko käytössä ylimääräisiä laitteita, ja sammuttaa muutkin, kun niitä ei tarvita. Ainakin öisin laitteet ovat useimmiten tyhjän panttina päällä.

Helposti isoja säästöjä

Yksinkertaisimmillaan rahaa, ja energiaa, voi siis säästää irrottamalla laitteet seinästä silloin, kuin laitteet eivät ole käytössä, tai vähintään öiden ajaksi. Virtojen katkaisemista laitteista voi helpottaa kytkimellisillä jatkojohdoilla. Ne maksavat kolmesta eurosta ylöspäin. Jos haluaa säästää omaa vaivaansa edelleen, tarjolla on esimerkiksi ajastimia pistokerasioihin. Löytyypä nykyään myös erilaisia kauko-ohjattuja ja hämärä- tai liiketunnistimella varustettuja kytkimiä sekä näiden yhdistelmiä. Öiseen aikaan ajastettu liiketunnistimella varustettu led-valo voi esimerkiksi helpottaa vessassa käyntiä pimeään aikaan etenkin lapsiperheessä.

Mittaa omien laitteittesi kulutus

Sähkölaskusta tai -laskuista voi katsoa oman sähkönsä kilowattihinnan. Sähköntuotannolle ja -siirrolle saattaa olla omat laskunsa ja hintansa. Esimerkiksi meillä sähköntuotannon osuus kilowattihinnasta on 8,9 snt / kWh ja sähkönsiirto 7 snt / kWh, mikä tekee yhteensä 15,9 snt / kWh. Tämän hinnan voi syöttää joihinkin sähkömittareihin suoraan tai käyttää kertoimena myöhemmin. Sähkömittareita on saatavilla lainaksi esimerkiksi sähköyhtiöiltä ja julkisista kirjastoista. Joskus myös työpaikalta saattaa saada mittarin lainaksi. Kaupasta sellaisen voi löytää alle 15 eurolla.

Seuraa kokonaiskulutusta verkossa

Nyt kun etäluettavat mittarit ja reaaliaikainen laskutus ovat yleistymässä, ei säästöjen vaikutusta laskuun tarvitse edes odotella tasauslaskuihin vaan säästöt ovat havaittavissa välittömästi. Energianjakeluyhtiösi saattaa myös tarjota sähkönkulutuksen seurantaan verkkopalvelua, jolla saa kätevästi seurattua kokonaiskulutusta ajantasaisesti.

Tuloksia

Edellä esittämiäni toimenpiteitä tehden saimme kuukausittaisen sähkönkulutuksemme pienennettyä 335 kWh:sta 176 kWh:iin, eli onnistuimme puolittamaan sähkölaskumme. Emmekä ole joutuneet luopumaan juuri mistään. Vieläkin petrattavaa löytyy, mutta tässä on hyvä alku. Säästä siis sinäkin äläkä maksa tyhjästä!


Miro Kaspian Kuru