Auta minua! Ekopaasto alkaa - mutta mistä paastota?

Aiempina vuosina olen liittynyt paastoon hieman harvanpuolisesti, joku vuosi säännöllisesti ja joku toinen vuosi en ollenkaan. Tänä vuonna apuun on tullut Ekopaasto.fi-kampanja. Se kannustaa kristillisen paastoperinteen hengessä pudottamaan ilmastopainoa ja siirtymään vähähiiliseen elämään. Hiljentymistä se on luonnon tarpeille hiljentyminenkin. Ekopaasto voi tehdä kummasti tilaa myös omaan elämääni, hengellisestä elämästäni puhumattakaan.

Tähän asti olen päässyt, mutta nyt tuli stoppi. Ongelma on, etten tiedä, mistä paastoaisin. Ja siihen tarvitsen sinun apuasi. Siis auta minua ja kerro kommentteihin vinkkisi. Pliis! Parhaan vinkin kertonut palkitaan. Tietysti!

Tässä välissä hieman taustatietoja sekä ekopaastosta että minusta. Ekopaasto.fi-sivuilla kerrotaan, että keskivertosuomalaisella suurimmat ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, kuluttamisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Paastotoimet voisivat siis liittyä johonkin näistä. Sivuilta löytyy lisätietoa jokaisesta kohdasta. Katsotaan, onko niistä apua.

Sivuilla sanotaan, että suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät asumisesta ja siinä erityisesti lämmityksestä, veden käytöstä ja sähkölaitteista. Mutta miten se vaikuttaa minuun? Olen suuri vilukissa ja rakastan vettä – siis kuumaa vettä pitkässä suihkussa. Lorottelen sitä tietysti myös saippuoinnin ja hiusten pesun aikana. Kyllä, omatuntoani koversi. Energialamput meillä sentään on, samoin kuin kohtuu kylmä koti. Kylmyyteen voi kyllä vaikuttaa myös 70-luvulla rakennetun talon huono eristys ja sehän ei ole ekopaaston kannalta hyvä juttu. Isossa rivitaloyhtiössä ei remppaan viitsi kuitenkaan yksin ruveta.

Liikenteen osalta suositellaan vaihtamaan joukkoliikenteeseen tai kävelemään. Minä teen jo niitä molempia (vaikka työmatkaani kuluva aika on puolet enemmän kuin autolla kulkiessa). Pyöräilykautta ja Keskuspuiston pyöräteitä odotan innolla, mutta pyöränselkään en taida vielä uskaltautua. Ulkomaanmatkojakaan emme harrasta. Ei sillä, ettemme haluaisi, mutta minä en vain saa koskaan niitä varattua. Pienen lapseni kanssa lensin kyllä viime vuonna useamman kerran mummolaan, sillä alle yksivuotiaan kanssa tunti lentokoneessa oli parempi kuin viisi tuntia junassa. Onhan sekin yksi (teko)syy.

Sitten ruoka. Ekologisesti kestävintä on kasvispainotteinen ruoka, sen minäkin tiedän. Ainakin punaisen lihan vähentäminen olisi suotavaa. Sopisiko se minulle? En ole karppaaja (pois se minusta!), mutta huomaan tarvitsevani sopivan määrän proteiinia pysyäkseni kylläisenä. Proteiineja saa kyllä pavuista, siemenistä ja pähkinöistä. Viimeiset ovatkin hyviä, mutta voi ensimmäisen (ilmasto)vaikutuksia! Kai minun pitää lähimmäisiä sen verran ajatella. Juustoista pidän paljon. Ja muutakin ruokaa tulee ostettua liikaa. Tässä taitaa minulla olla urakkaa.

Ja viimeisenä kuluttaminen. Jo sen kirjoittaminen sattuu, sillä tiedän kuluttavani liikaa. Vaatteet, kengät, asusteet, langat - you name it. Tiedän, että minulla on pakonomainen tarve omistaa. Liekö johtuu ankeasta (heh!) seitkytluvun lapsuudesta ja oranssinruskeista paidoista? Katso, mitä vinkkejä ekopaastosivuilla on kulutuksen vähentämiseen ja vinkkaa minulle oma suosikkisi. Jospa siitä tulisi myös minun suosikkini.

Nyt on sinun vuorosi ehdottaa, millainen minun ekopaastoni tulisi olla. Mitä minun pitäisi tehdä seuraavan 40 päivän aikana ja miksi? Kirjoita oma ehdotuksesi kommentti-kenttään ja auta minua eteenpäin pulmassani. Paras ehdotus palkitaan!

Päivittelen paastokuulumisiani tällä noin joka toinen viikko, joten jos haluat nähdä, miten tarina jatkuu, kannattaa pysyä taajuudella. Sitä ennen tulee toki paljon muuta hyvää luettavaa (tai katseltavaa, mistäs sitä tietää), kunhan muut blogin kirjoittajat pääsevät vauhtiin. Kaikkineen meitä taitaa olla sellainen 15 henkilön joukko, joten mukaan mahtuu monenlaisia ekopaastotarinoita. Toivottavasti viihdyt seurassamme!


Riikka Myllys
Pyhä sihteeri, jonka työhuone sijaitsee Katajanokalla kirkkohallituksen tiloissa


Ps. Kirkkoni uskollisena jäsenenä ja työntekijänä paasto on minulle myös muuta kuin ekotekoja. Se on elämän yksinkertaistamista, jotta kuulen lähimmäisten tarpeita. Sen lisäksi se on hengellistä harjoitusta, jotta kuulen paremmin sen, mitä Jumalalla on minulle sanottavaa. Blogi keskittyy enemmänkin ensimmäiseen, mutta ehkä hengelliset harjoituksetkin pilkahtavat jossain välissä. Kunhan päätän, mitä ne minulle tänä vuonna ovat…